Romanikulttuuri

Romanikulttuuri poikkeaa monessa asiassa valtaväestön tavoista. Sitä voi luonnehtia ihmissuhdekulttuuriksi – romaneille ihminen on tärkein. He arvostavat ihmissuhdetaitoja, eli aitoa kiinnostusta toista ihmistä kohtaan, hyviä tapoja ja kohteliaisuutta. Ihmistä arvostetaan sosiaalisten kykyjen ja kulttuuriin sitoutumisen mukaan. He kunnioittavat vanhempia ihmisiä, ovat perhekeskeisiä ja vieraanvaraisia. Heidät tunnetaan puhtaustavoistaan, jotka esimerkiksi suhteessa ruokaan ja ruokailuvälineisiin ovat tarkat. Tärkein eroavuus suhteessa valtaväestöön on kuitenkin romanikulttuurin arvoperusta, sillä rahan ja aseman arvostus ovat vieraita. Romanien asema vähemmistönä on tehnyt heistä tiiviin ryhmän, joka on onnistunut säilyttämään vanhat perinteensä.

Romanikulttuuri on melko yhtenäinen Suomen romanien keskuudessa, vaikka perinteiden toteuttamisessa voi olla alueellisia tai sukukohtaisia eroja. Heillä on talonpoikaisia tapoja, jotka olivat aiemmin yleisiä kaikkialla Suomessa.

Suomen romanit

Suomen romanit ovat kokeneet erilaista syrjintää ja vieroksuntaa. Yhteiskunnan tavoitteena on ollut sulauttaa heidät valtaväestöön. Sekä romanit että valtaväestö on kritisoinut kulttuuria esimerkiksi väkivaltaisuuden ja rikollisuuden vuoksi, mutta romanimusiikilla on ystäviä suomalaisten parissa

Romanien omaleimainen elämäntapa on leimannut heidät ja osaltaan erottanut valtaväestöstä. Erilainen pukeutuminen on tästä näkyvin esimerkki, mutta heille se on yhteenkuuluvuuden osoitus. Uskonto on tärkeää suurimmalle osalle, sillä suurin osa Suomen romaneista kuuluu samaan kirkkoon kuin valtaväestö, eli evankelisluterilaiseen kirkkoon. Osa heistä kuuluu helluntaiseurakuntaan tai vapaakirkkoon.

romanikulttuuri

Romanien tapakulttuuri

Romanien tapakulttuurissa on tarkkoja käyttäytymissääntöjä. Pukeutumisessa oleellista on käyttää vaatteita, jotka ovat peittäviä. Häveliäisyys kuuluu kulttuuriin ja se tarkoittaa sitä, että ei tuoteta häpeää itselle eikä muille. Sukupuoliasiat ovat tabuja, niistä ei puhuta suoraan. Puhtaussäännöt ovat perintöä vaeltavan kansan tarpeesta huolehtia hygieniasta, esimerkiksi astioita ei laiteta lattialle eikä lattialta nosteta pöydälle mitään.

Romanit eivät kättele tavatessaan, eivätkä esittele itseään sukunimellään. Romanikieli antaa välineet kanssakäymiseen, hyvää päivää, ”Tsihko diives” voidaan toivottaa tuntemattomallekin. Vanhempia ihmisiä kohdellaan aina kunnioittavasti, heillä on esimerkiksi oikeus syödä ennen muita. Perinteinen pukeutumistapa on myös osoitus kunnioituksesta vanhempia ihmisiä kohtaan. Suku huolehtii yleensä omista vanhuksistaan niin kauan kuin mahdollista.

Romanikulttuuri ja romanien asema Suomessa

Suomen kansalaisina romaneilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin suomalaisilla. Kuitenkin heudän asemansa on ollut hankala ja he ovat kokeneet syrjintää. Sulautuminen valtaväestöön ei aina ole ollut kivutonta. Kun perinteiset käsityöammatit ovat hävinneet, on moni romani ollut työtä vailla. Työn saaminen on edellyttänyt opiskelua, joka taas ei ole kaikilta sujunut. Monikulttuurisuuden yleistymisen myötä romanit ovat nykypäivänä hyväksytympiä kuin ennen. Suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset ovat entistä suvaitsevampia.

Romanien asema on kohentunut suvaitsevuuden myötä. Romanikulttuuri, erityisesti romanimusiikki on poistanut esteitä hyväksyä vähemmistö. Musiikki on löytänyt tien suomalaisten sydämiin, sillä musiikille tyypillinen melankolia sopii suomalaiseen sielunmaisemaan. Musiikki on tärkeää Suomen romaneille, he laulavat yleensä aina tapaamisissaan. Suurin osa julkisuuteen nousseista romanimuusikoista on miehiä, naiset ovat suuntautuneet hengelliseen musiikkiin ja kuorolauluun.