Romanikieli

Romanikieli kuuluu indoeurooppalaisten kielten ryhmään. Se on yksi Intian kielistä, joita Intiasta kiertelemään lähteneet puhuivat Intian ulkopuolella. Se muistuttaa nykypäivän hindin kieltä. Romanikieltä käytetään romaniyhteisön sisällä, virallista käyttöä sillä ei juuri ole. Suomessa puhuttu kielen pohjoinen murre kaalo on vähemmistökieli, joka on vaarassa kadota. Romanikielen taitajien määrä on Suomessa supistunut viidenkymmenen vuoden aikana lähes neljäkymmentä prosenttia. Erilaisia toimia kielen säilyttämiseksi on tehty, tärkein on romanien perustuslaillinen oikeus käyttää omaa kieltään. Peruskouluissa on mahdollista saada romanikielen opetusta ja ylioppilaskirjoituksissa romanikielen voi kirjoittaa toisena äidinkielenä. Vuodesta 2012 romanikieltä on voinut opiskella Helsingin yliopistossa sivuaineena.

romanikieli
Suomen romanikieli kuuluu pohjoisten murteiden luoteiseen ryhmään. Suomessa sitä on puhuttu jo 450 vuotta. Romanikieli Suomessa on saanut paljon vaikutteita ruotsin kielestä, kun taas suomen kielen vaikutus on vähäisempi.

Suomen romanimurre

Romanikielen murteet Euroopassa jaetaan nykyisin neljään ryhmään, joita ovat pohjoiset murteet, Balkanin murteet, valakialaiset ja keskiset murteet. Suomen romanikieli kuuluu pohjoisiin murteisiin, tulivathan romanit Suomeen Ahvenanmaan kautta. Ensimmäiset maininnat heistä löytyvät Kastelholman tileistä vuodelta 1559.

Suomessa romanikieli on elänyt puhuttuna, sitä osaavat parhaiten iäkkäämmät henkilöt. Voidaan sanoa, että mitä nuoremmista romaneista on kyse, sitä huonommin he romanikieltä osaavat. Kielen käytön vähenemisestä alettiin huolestua jo 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Tuolloin aloitettiin aktiivinen kielenhuolto ja toimet kielen elvyttämiseksi, muun muassa romanikielen opetus peruskoulussa.

Romanikielen elvyttäminen

Romanikielen opetus peruskoulussa aloitettiin 1980-luvulla kerhoina. Vuodesta 1989 lähtien kieltä ja kulttuuria on peruskoulussa opetettu laajemmin. Kielen asema Suomessa onkin kohentunut merkittävästi. Tärkeä askel tapahtui vuonna 1994, kun Suomi hyväksyi Euroopan neuvoston vähemmistökieliä koskevan peruskirjan. Vuonna 1995 hallitusmuotoon kirjattiin romanien, saamelaisten ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään.

Romanikulttuuri pohjautuu suulliseen perinteeseen, sen vuoksi romanikielistä kirjallista materiaalia on vähän. Kieli on elänyt yhteisössään pitkälti perhe- ja salakielenä. Kielen opetukseen on haluttu panostaa, sillä opetushallitukseen perustettiin vuonna 1994 romaniväestön koulutusyksikkö. Yksikkö kouluttaa kielen opettajia ja tuottaa opetusmateriaalia. Koulutusyksikkö on laatinut opetussuunnitelmat peruskouluihin ja lukioihin. Vuodesta 1999 kieltä on voitu opettaa lukioissakin.

Toimintaa tukemassa

Mahtava yhteistyökumppanimme https://onlinecasinosuomi.fi/ on tukenut meitä matkamme alusta saakka. Toivottavasti saamme jatkaa yhteistyötä vielä pitkään.
Online Casino Suomi
Yhteistyökumppani
Sisällöntuottaamme Marita on ollut toiminnassamme mukana jo vuosia. Hänen ansiostaan saamme jakaa lukijoille kallisarvoista tietoa romaneista ja romanikulttuurista.
Marita N.
Sisällöntuottaja

Vähemmistökieli on osa identiteettiä

Vähemmistökieli on enemmistöä suppeamman ryhmän käyttämä kieli. Sitä puhuu huomattavasti pienempi määrä ihmisiä kuin tietyn alueen valta-asemassa olevaa kieltä. Kieli on erottamaton osa kulttuuria, sillä kielen kautta ihminen on osa yhteisöään. Vähemmistön kieli vahvistaa sen identiteettiä ja kiinteyttää kulttuurista ja kielellistä yhteenkuuluvuutta. Kieli on arvokas ja välttämätön keino, kun halutaan ylläpitää ja kehittää esimerkiksi romanien omaa kulttuuria. Romanit ovat Suomessa kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö.

Romanikieli on yksi vähemmistökieli Suomessa. On havaittu, että varsinkin nuorten romanien oman kielen taito on heikentynyt. Kielitaidon parantamiseen on haluttu panostaa, jotta omaleimainen kulttuuri säilyisi. Romania on alettu opettaa peruskouluissa ja myös kirjallista materiaalia on julkaistu. Myös päivähoidossa kielen ja kulttuurin tukeminen ovat tunnustettuja kasvatustavoitteita. Tärkeintä kielen säilymiselle on, että romanit itse haluavat säilyttää kielensä, ja että he ovat tietoisia omista kielellisistä oikeuksistaan.