Romanit

Tietoa romaneista, kulttuurista ja romanien historiasta

Romanit etusivun kuva

Romanit ovat etninen vähemmistö

Romanit ovat etninen, kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö. Heillä on oma lippu ja oma kansallislaulu, mutta ei omaa maata. Suomessa on elänyt romaneja jo noin viisisataa vuotta. Nykyisin Suomessa heitä on arviolta noin 13 000 – 14 000, joista osa asuu Ruotsissa. Suomen romanien äidinkieli on suomi ja he ovat Suomen kansalaisia.

romanit ja kulttuuri

Romanien historia on samanaikaisesti myös romanikielen historiaa. Kieleen sulautui lainasanoja niistä maista, joissa romanit viipyivät. 1700-luvulla kielentutkijat esittivät, että he ovat lähtöisin luoteis-Intiasta. Alkukodistaan Intiasta he lähtivät noin vuonna 1000. Nälänhätä, maahan tulleet valloittajat ja luonnonmullistukset ovat saattaneet olla lähdön syitä. He olivat taitavia aseseppiä, siksi myös halu lähteä kauppaamaan omia tuotteita länteen saattoi käynnistää vaeltamisen.

Romanit kohtasivat suuria haasteita tullessaan Eurooppaan 1300-luvulla. Heitä vainottiin erilaisuuden vuoksi ja karkotettiin monesta maasta. Tämä pakotti heidät siirtymään paikasta toiseen. Useista vaikeuksista huolimatta romanikulttuuri säilyi elinvoimaisena.

Romanien historia

Kun romanit muuttivat maasta toiseen, sulautui puhuttuun kieleen matkan varrella lainasanoja eri kielistä. Romanikieli kuuluu indoarjalaisiin kieliin, sillä se on sukua sanskriitille ja se muistuttaa nykypäivän hindiä. Siten heidän alkukotinsa luoteis-Intia on edelleen läsnä heidän kielessään.

Romaneita on eri puolilla maailmaa. Intiasta lähdettyään he vaelsivat Keski-Aasian ja Lähi-Idän läpi kohti Eurooppaa, jonne he tulivat Balkanilta, todennäköisesti Bulgariasta. Matkoilla iso osa romaneista katosi muun muassa vainojen takia. Romaniassa heidät orjuutettiin vuosisatojen ajaksi 1850-luvulle asti. Romanien toinen suuri muuttoaalto oli Romanian orjuuden loputtua, kun he muuttivat länteen, Venäjälle ja Euroopan ulkopuolelle.

Tapakulttuuri

Romanit Suomessa ja maailmalla arvostavat hyviä käytöstapoja. Romanien tavat, kulttuuri ja etiketti kuitenkin eroavat valtaväestöstä. Vanhempien ihmisten kunnioittaminen on perusta, joka näkyy kaikessa kanssakäymisessä. Perhe on heille tärkeä, mutta heidän perheeseensä kuuluvat vanhempien ja lasten lisäksi muitakin sukulaisia. Perhe on perinteisesti suurperhe, johon kuuluvat myös isovanhemmat, sedät, tädit ja joskus serkutkin.

Romanit korostavat perinteisesti miehen asemaa perheessä. Romaninaiset kuitenkin tietävät arvonsa ja heillä on valtaa perheessä. Naiset ovat huolehtineet perheestä ja kodista, mutta nykyisin yhä useampi nainen on opiskellut ja työelämässä. Naisen näkyvin ulkoinen tunnusmerkki on perinteinen romaninaisen puku, jonka käyttöön ottaessaan teinitytöstä tulee aikuinen nainen. Jokainen tyttö päättää itse, alkaako kantamaan perinteistä asua.

Kysymyksiä Suomen romanien nykypäivästä:

He ovat kulttuurinen, etninen ja kielellinen vähemmistö, joilla on Suomessa perustuslain turvaama asema. Laki turvaa oikeuden käyttää ja ylläpitää omaa kieltä ja kulttuuria. He kuuluvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja he ovat Suomen kansalaisia.

Suomen romanien äidinkieli on suomi, mutta romanit käyttävät myös kaalon kieltä. Romanien historia on muokannut kielen. Kaalo on kielen pohjoinen murre, joka on tällä hetkellä uhanalainen. Romanikielen opetus kouluissa on lisännyt kielen osaajia.
Tapakulttuurin kulmakiviä ovat hyvät käytöstavat, vanhempien ihmisten kunnioittaminen ja puhtaussäännöt. Kulttuuri määrittelee, mikä on romanien kesken hyvää käytöstä. Vanhempien ihmisten kunnioitus näkyy kaikessa kanssakäymisessä. Puhtaus on romaneille sekä fyysistä että symbolista.